13. helmikuuta 2011

ankkoja ja vaikeita aikoja

Taas vierähti viikko niin että hurahti! Enää kaks viikkoa ja sit on loma, sitä on kyllä odotettu!

Tää viikko oli aika tapahtumaköyhä, ei kokeita eikä mitään muutakaan jännää. Paitsi oli kyllä historian koe että ei sillä nii... 
Tiistaina oli uinnissa toka viimenen kerta ja mentii tunnin lopuks viesti jonka meiän joukkue voitti! Oli kuus kolmen hengen joukkuetta jotka opettaja oli etukäteen valinnu ja voittoyhdistelmähän oli siis Hannah, Anni ja Antoine! En tosin ehkä silti ala olympiauimariks, nimittäin ei meistä kukaan oo tosi vahva uimari mut kai se kun muissa joukueissa oli jotain etanoiden sukulaisia supernopeiden kanssa nii tää meiän tasasuus oli meiän vahvuus...
Torstaina oli taas hiukan lakkoo joten ei ollu aamun ekaa tuntia ja iltapäivä oli vapaa, mentii siinä kaupunkii syömään picnic-tyyppinen lounas ja shoppailemaan synttärilahjaa Sophielle joka täytti perjantaina 17! Joyeux anniversaire Sophie :)<3 Ja perjantaina koulun jälkeen mentiin kaupunkiin juomaan limut Sophien äidin kustannuksella, tosin join kaakaoo kun oli hiukan kylmä ja oon hiukan kipee. Mutta oli oikeen mukavaa :)
Ja lauantaina, eilen siis, oli mummin synttärijuhlat, 74v. Oli kakkua. Soitin Aïchan ja sit otin lepoo omas huonees flunssan kourissa ihan ylihimmeissä seteissäni; takana oli siis 11h yöunet ja silti olin ihan kuoleman porteilla... Päiviteltiin Hannahin kanssa että eikö ne nyt vois jo mennä kun tarvis päästä apteekkiin mutta kun huomattiin ettei mitään menonmerkkejä ollu niin rohkaistuttiin kysymään josko voitas mennä kun mulle oli toi hengitys hiukan vaikeeta kun nenä oli tukossa..... Nähtiin sit matkalla apteekkiin Hannahin poikakaveri ja sit veny reissu hiukan pidemmäks kun oltiin arvioitu kun eihän sitä nyt vaan voinu sanoo moi ja hei, kyl te varmaan tiedätte. Siinä sit illal katteltiin vielä dvd:ltä 500 Jours Ensemble joka siis tunnetaan Suomessa nimellä 500 Days Of Summer, nautin suuresti.
Tänään oli aika lagailupäivä, tein läksyjäkin jopa! Neljän aikaan lähettiin kävelylle ja päädyttiin puistoon istuun ankkojen viereen jotka mä nimesin Jasminelle ihan Jasminen pyynnöstä;

joo tuol polskii roope ja eetu, toi yks on francoise, ranskalainen bitch-ankka ja sit on jean-paul ja fabrizzio jotka kilpailee lammen herruudesta mut todellinen uroshan noista on george, sukua kanadanhanhille. Naisia ei kovin montaa oo mut on kuitenkin juulia (sil ei o romeoo ku se muutti tonne toiselle lammelle), theresa, kaija, marie ja salla.

Ihan kivoja noi ankat siis...
Käytiin mäkkärissä syömäs jädet kun oli niin lämmin päivä (not) ja sit palauduttii kotio ja nähtiin nainen joka pissas portaikkoon ja voin ihan kertoo etten käytä niitä rappusia enää millonkaan! Hulluja nää ranskalaiset...

Mut joo, lupasin takista kuvan mut teidän suruksenne ja onnettomuudeksenne Hannah failas joten nyt ei ookaan kuvaa saatavilla! Desolee ja sillee

BISOUX xoxo

ps. Quel chien vend des medicamments?
 - Pharmacien!

repikää siitä hiuka ranskalaista huumoria!

1 kommentti:

  1. anni ei jumpe yrititlkö olla naurattamatta mua vai mikä on ku siis nauroin oikeesti taas itteni sellasee kuntoo ;) ahahahah merci encore! mun päivän kohokohta ku luin tän

    VastaaPoista