Otsikolla on henkilökohtainen sisäpiirin merkitys.
Viikonloppuna oli aivan mahtavaa! Laura, amerikkalainen vaihtari tuli meille lauantaista sunnuntaihin ja oli tosi vajaata toimintaa taas vaihteeks! Lauantaina shoppailtiin, shoppailtiin, shoppailtiin ja löysinkin uudet farkut ja kivan topin, Laura osti jooga-pöksyt, aurinkolasit ja sit ostettiin jäätelöö ja mässäiltiin, nam! Sit tultiin ähkyssä kotiin kiskoo raclettee naamariin ja sen jälkeen Nowhere Boy maustettuna lakuilla ja Tobleronella, eli siis hyvin tultu syötyä kyllä. Katottiin sit kans jakso Muumeja ja sit mentiin nukkumaan paitsi et juoruttiin varmaan 3h vielä valojen sammuttamisen jälkeen ja aamulla oli kiva herätä ruokapöytään ja siihen karuun todellisuuteen että oli liian vähäiset yöunet... Syötiin simpukoita muuten ihan näin btw...
Sit katottiin toinen leffa, Across The Universe joka oli kyllä jotain niin outoo että ei mitään rajaa... Hämmentävä, todella hämmentävä.
Sit oli aika Lauran lähtee kotiin mut jälleen, kahtena päivän peräkkäin se onnistu failaan junien kanssa! (Lauantaina se siis myöhästy junasta noin 2 sekuntia ja joutu tuleen bussilla) Se oli kattonu väärin aikatalua ja se juna millä sen piti mennä ei mennykään sunnuntaisin niin jouduttiin venaan tunti ja pääteltiin että mitäs täs ny takas kotii mennä kun joutuu kumminkin heti tuleen takasin niin viihdytettiin itteemme mm. nostamalla rahaa ja kävelemällä ympäriinsä ottaen kuvia (takista saattaa tulla kuvamateriaalia lähiaikoina!)
Tänään oltiin elokuvissa jossa nukuin koko leffan ajan, sen huimat 52min minkä se kesti (kiitetään tota la-su -välistä yötä tästä energisyydestä) ja sit oli kans historian koe jonka onnistuin failaamaan kivasti.
Huomiselle pitäis tehdä ranskan tunnille aineistoaine mutta päätin tehdä sen vasta keskiviikko iltapäivänä ja palauttaa opettajalle perjantaina, tuskin sitä kuitenkaan niin paljon kiinnostaa mun puolihutastu työpanos...
New Yorkin matka lähestyy ihan kiitettävän kovaa kyytiä (25.2.-4.3.) ja matkakassaa saa siis ihan kaikki vapaaehtoset (ja ei niin vapaaehtosetkin) ihmiset kartuttaa, älkää ihmeessä ujostelko!
New Yorkin jälkeen maanantaina suuntaan jet lageissani kohti Nantesia ja sieltä jatketaan torstaina kohti St.Quentinia josta sunnuntai-iltana hyvin kiitolliseen aikaan kotiin ja maanantaina täysin lomasta uupuneena kouluun kahdeksaks! Hyvin suunniteltu juttu, eikö? :)
Mut nyt meen tästä toimittaan muita elintärkeitä asioita, mm. random läpän jauhaminen facebookissa ja toisen seinille spämmäil, jouduitko sinä uhrikseni...?
BISOUS! <3
31. tammikuuta 2011
26. tammikuuta 2011
MOITIÉ
Niin siis otsikkohan sen sanoo; nyt ollaan just tasan puolessa välissä. 5kk takana, 5kk edessä. Aika kuluu niin nopeesti, ihan käsittämätöntä! Onhan toki joskus niitä päivä kun ajattelee et ah kohta tää loppuu mut suurin osa ajasta tulee vietettyä pohtien et vitsi tää loppuu ihan just, vastahan tää alko, mitä ihmettä??! ei vielä!
Ja tällasten päivien jälkeen kun tänään oli niin se vaan aiheuttaa suurta ahdistusta että kohta pitää palata Suomeen. Tänään oli niin huippua.
Koulu oli semijeesnormi ja sillee ei kummempia mut iltapäivää vietinkin sitten vuorotellen läksyjä tehden ja siskojen kanssa sekoillen. Norjalaisel oli tänään apulainen ranskan kotiläksyn kanssa täällä, POIKA! Heheh siitäkös meille iloa riitti ;) Esim keksittiin fiksusti mennä ettiin munia kaikki yhdessä ja siinä nyt sattuu matkan varrella olemaan Hannahin ikkuna, minkäs sille mahtaa? Ihan luonnostaan se kävi. Ja oli muuten neljä munaa, ideanahan oli että jokaselle yks kun kolme on aika keskimääränen... Niin että fail.
Mutta ideanahan siis aivan loistava, siitä voidaan olla kaikki yhtä mieltä, eikö? ;D
Joo no sitten myytiin kans noita briochei New Yorkin matkaa varten. Pimpoteltiin varmaan noin sadan portin takana ja noin sata niistä sano EI KIINNOSTA ----- öh, kiva kiitos, hyvää päivän jatkoa teille!
Mut sit tossa illemmalla mentiin myymään jollekkin perheen tutulle, niiden tyttö kuulemma käy meillä atelijeessa perjantaisin. Oli tosi mukavaa sakkia ja sit se äiti oli silleen "Joo, mulla on tuolla yläkerrassa noi mun pojat, ne on vähän vanhempia kun meidän Perine... Kuinkas vanhoja te ootte? Aa, 17! Joo no kaks niistä on teidän ikäsiä ja kolmas on 19" Mut ei se sit kuitenkaan tuonu niitä näytille mikä oli sangen harmillista kun olishan se kiva tietää jos naapurissa asuu jotain kivoja poikia ;)
Sit toinen aika merkittävä etappi täs meiän myyntipuuhas oli kun pimpoteltiin yhden sellasen himokartanon ovikelloo, semmosta mis on kaikki mahdolliset turvatoimet jne... Niin siis mä selitin sellaseen puhelin systeemiin meiän asian tosi asiallisesti ja sitten se portti aukes ja oltiin ihan että mitä ihmettä tapahtuu apuaa, pitääkö meiän nyt entrata?? No käveltiin joku 5m ja sit oltiin sillee ööö missäs täällä on nyt sitten se ovi? Ja sit ne tyypit tuijotti ikkunasta ja me tuijotettiin niitä takasin, ihan kujalla oltiin. Ja sit jostain tuli joku valo ja ovi aukes ja me mentiin sinne sillee juu että moro, brioche? Siellä oli vaan teinit kotona, tyttö ja poika. Tosi mukavia ne oli, se poika oli silleen heti "Joo sori mul ei o kyl yhtään rahaa" ja sit se tyttö oli sillee venatkaa käyn kattoon ja sit se lähti johkin sinne talon uumeniin ja joku pari minuuttia lagattiin siinä ulkona ennen kun se poika oli sillee et joo, muute tulkaa sisälle vaan ja sit venailtiin siin sisäl ja kuunneltiin kun se likka juoksi ympäri sitä taloo ja sit se tuli ihan hengästyneenä silleen "Sori ei mul oo rahaa" ja me oltiin sillee "C'est pas grave, bonsoiree" ja sit kun päästiin pihalle sieltä niin oltiin sillee OMD kuinka iso toi talo voi olla?? Se oli oikeesti niin unelma! Pohdittiin sit et onkohan ne tyypit meiän koulus mut todettiin et ne saattaa olla jossain kalliissa yksityiskoulussa kun oli aika selvää ettei niiltä rahaa puuttunu..
Mut joo muihin tunnelmiin! New Yorkin jälkeen matkaan Nantesiin kattoon Katria ja sitten jatketaan St.Quentiniin kattoon Jasminee! Kuinka helmee voi elämä olla siis? Nii, kertokaa te mulle, mä en tiedä. Täällä on kaikki helmeyden tunnetut rajat ylitetty ja mennään sfääreissä!! J'aime mes filles <3
Bisous à tous et toutes!! À bientôt ;)
Ja tällasten päivien jälkeen kun tänään oli niin se vaan aiheuttaa suurta ahdistusta että kohta pitää palata Suomeen. Tänään oli niin huippua.
Koulu oli semijeesnormi ja sillee ei kummempia mut iltapäivää vietinkin sitten vuorotellen läksyjä tehden ja siskojen kanssa sekoillen. Norjalaisel oli tänään apulainen ranskan kotiläksyn kanssa täällä, POIKA! Heheh siitäkös meille iloa riitti ;) Esim keksittiin fiksusti mennä ettiin munia kaikki yhdessä ja siinä nyt sattuu matkan varrella olemaan Hannahin ikkuna, minkäs sille mahtaa? Ihan luonnostaan se kävi. Ja oli muuten neljä munaa, ideanahan oli että jokaselle yks kun kolme on aika keskimääränen... Niin että fail.
Mutta ideanahan siis aivan loistava, siitä voidaan olla kaikki yhtä mieltä, eikö? ;D
Joo no sitten myytiin kans noita briochei New Yorkin matkaa varten. Pimpoteltiin varmaan noin sadan portin takana ja noin sata niistä sano EI KIINNOSTA ----- öh, kiva kiitos, hyvää päivän jatkoa teille!
Mut sit tossa illemmalla mentiin myymään jollekkin perheen tutulle, niiden tyttö kuulemma käy meillä atelijeessa perjantaisin. Oli tosi mukavaa sakkia ja sit se äiti oli silleen "Joo, mulla on tuolla yläkerrassa noi mun pojat, ne on vähän vanhempia kun meidän Perine... Kuinkas vanhoja te ootte? Aa, 17! Joo no kaks niistä on teidän ikäsiä ja kolmas on 19" Mut ei se sit kuitenkaan tuonu niitä näytille mikä oli sangen harmillista kun olishan se kiva tietää jos naapurissa asuu jotain kivoja poikia ;)
Sit toinen aika merkittävä etappi täs meiän myyntipuuhas oli kun pimpoteltiin yhden sellasen himokartanon ovikelloo, semmosta mis on kaikki mahdolliset turvatoimet jne... Niin siis mä selitin sellaseen puhelin systeemiin meiän asian tosi asiallisesti ja sitten se portti aukes ja oltiin ihan että mitä ihmettä tapahtuu apuaa, pitääkö meiän nyt entrata?? No käveltiin joku 5m ja sit oltiin sillee ööö missäs täällä on nyt sitten se ovi? Ja sit ne tyypit tuijotti ikkunasta ja me tuijotettiin niitä takasin, ihan kujalla oltiin. Ja sit jostain tuli joku valo ja ovi aukes ja me mentiin sinne sillee juu että moro, brioche? Siellä oli vaan teinit kotona, tyttö ja poika. Tosi mukavia ne oli, se poika oli silleen heti "Joo sori mul ei o kyl yhtään rahaa" ja sit se tyttö oli sillee venatkaa käyn kattoon ja sit se lähti johkin sinne talon uumeniin ja joku pari minuuttia lagattiin siinä ulkona ennen kun se poika oli sillee et joo, muute tulkaa sisälle vaan ja sit venailtiin siin sisäl ja kuunneltiin kun se likka juoksi ympäri sitä taloo ja sit se tuli ihan hengästyneenä silleen "Sori ei mul oo rahaa" ja me oltiin sillee "C'est pas grave, bonsoiree" ja sit kun päästiin pihalle sieltä niin oltiin sillee OMD kuinka iso toi talo voi olla?? Se oli oikeesti niin unelma! Pohdittiin sit et onkohan ne tyypit meiän koulus mut todettiin et ne saattaa olla jossain kalliissa yksityiskoulussa kun oli aika selvää ettei niiltä rahaa puuttunu..
Mut joo muihin tunnelmiin! New Yorkin jälkeen matkaan Nantesiin kattoon Katria ja sitten jatketaan St.Quentiniin kattoon Jasminee! Kuinka helmee voi elämä olla siis? Nii, kertokaa te mulle, mä en tiedä. Täällä on kaikki helmeyden tunnetut rajat ylitetty ja mennään sfääreissä!! J'aime mes filles <3
Bisous à tous et toutes!! À bientôt ;)
23. tammikuuta 2011
mot clé
Tän viikon aikana on tapahtunu suuria asioita! Ja nyt pääsette hyvät naiset ja herrat seuraamaan tätä mun elämän ihmeellisyyttä päivä kerrallaan! Voi teitä onnekkaita......(parkoja)
MAANANTAI
Vietettiin viimestä TPE (temps perdu ensemble = yhdessä kadotettu aika) sessiota tehden ei-mitään ja sitten soi palohälytys ja Margaux tutustutti mut ranskalaisen musiikin pariin; Max Boublil siin on teille sanomaa!
TIISTAI
Sisko palas Pariisista! Koulussa tuli lagailtua hyvin ja enkun tunnilla puhuttua ranskaa, ohoho mikä saavutus! Mut tiistai meni vähän siinä vaan möllöttäessä, ei kovinkaan ihmeellinen päivä. Tosin myydään briochei, minimi 10kpl henkilö joten jes, tästä lähenkin myymään ovelta ovelle systeemillä; kirjotan lapun mis on asia nii ei tarvii puhua hahahahaah
KESKIVIIKKO
Tää oli hieno päivä mun elämässä, kerrassaan mahtava! Ensinnäkin; selvisin hengissä ranskan kaksoistunnista mikä on todellakin saavutus koska ykskin tekee yleensä tuskaa ja keskiviikkosin ekan tunnin paikal on yleensä toista ranskaa mut eipä ollu tänään... Ja sitten siin iltapäivällä kun ei ollu koulua niin menin kaupunkiin jalon tehtävän kanssa; osta kevät takki. Ja minähän ostin!
Juttuhan meni niin että äiti ei saanu maksaa mulle talvitakkia joka masensi sitä niin hirveesti niin keksin tavan piristää mammaa; tarviin kevät takin koska en jostain kumman syystä omista koskaan vuoden aikaan sopivaa takkia. No lähdin sitten kaupunkiin ja jonkin aikaa kierreltyäni löysin Espritin liikkeeseen ja näin mallinuken päällä tosi hyvännäkösen takin! Päätin sitten sovitella sitä siinä keskellä kauppaa ja olin jo puoles välis kun joku myyjähenkilokuntaihminen tuli ohjaamaan mut sovituskoppiin. Mut ei se takki istunu, siinä oli liian lyhyet hihat ja se oli liian iso mut samalla liian pieni (ei meinannu haba mahtuu) ja olin sillee joo EI viedääns takasin. Mut sit kävikin niin etten löytäny sen henkarii ja panikoin; mitä mä nyt teen apuaaa??! No päätin ostaa aikaa ottamalla sitä samaa takkia toista kokoo ja sitten yhden toisen takin mikä näytti kivalta.
Sovittelin ekana sitä mikä mul oli ollu aikasemmin ja totesin että täs kokoo pienemmässä oli sama ongelma; edelleen liian lyhyet hihat ja samalla liian iso ja liian pieni. Mun mielestä se on kyllä taitolaji... Mutta sitten käänsin katseeni tähän toiseen takkiin ja päätin et okei, katotaan nyt hinta ennen kun mitään tässä sovitetaan.. Joo okei vähän tuhti, 130€ pyöristettynä mut heei sovitttaa voi aina!....... Ja se oli täydellinen. Meinasin kuolla siihen paikkaan. Se oli niiiin täydellinen ja mä tiesin että meidät oli luotu toisillemme mutta et meidät erotti toistatamme tää pieni lappu joka määritteli meidän hintaeron... Puhelin kouraan ja soittoa Suomeen! Mutta kukaan ei vastannu. Päätin silti että hemmetti sentään, minähän ostan tän takin vaikka sitten omalla rahalla! Ja sillä se sitten tuli ostettua. Ja nyt olen onnellinen.
TORSTAI
Tää päivä oli aika rauhaisa ja nautin erityisesti siitä ettei ollu koulua iltapäivällä kun luokka lähti "Studia-messuille" joista saatiin vapautus. Ja niinhän se päivä sitten rullas.
PERJANTAI
Aamulla oli SVT'n koe jonka onnistuin failaamaan täysin! Mutta se oli odotettavissa. Ja sit oli vaan 1h matikkaa kun opettajalla oli joku juttu en tiiä mikä. Siinä sitten 3h taukoo ja jälleen kouluun viettämään ranskan tuntia ja sitten nauttimaan ekonomiasta, ah! Mut sitten alko viikonloppu! Ekaks vietettiin noin tunti jäätyen koulun portilla kun heitettiin jotain random settiä ja siinä vaiheessa kun Sophie sano "mais putain il fait froid" niin oivallettiin että täällähän tosiaan on kylmä (Sophie ei sano koskaan 'putain'!!)
Sähelsin sitten illan siskojen kanssa, pelattiin pokeria ja sellasta kivaa. Sitten kattelin Frendejä heheh
LAUANTAI
Tän päivän saavutuksista oon kyllä siis niin ylpee! Kävin varaamassa ajan kampaajalle!! Kohta pääsen juurikasvusta eroon, en malta odottaa. Ja alotin myös ranskan tunnille tehtävän ainekirjotus tehtävän joka on vasta viikon päästä keskiviikolle. Ja sitten pelattiin taas pokeria ja himputti sentään mua huijattiin! Voisin toki opetella nää pelit voimajärjestyksessä mut se vaatis jonkinlaista keskittymistä niin miksikäs vaivautua?
SUNNUNTAI
Jatkoin sitä ranskan analyysiä ja sain tehtyä ekan osan kokonaan! Ja se on ihan superpitkä, melkein hirvittää... Sitten soittelin pianoo ja juttelin kotiväen kanssa ja selvis jotain niinkin jännää että äiti sai 15sekuntiaan julkisuudessa esiintyessään tän illan uutisissa! Oohoh, aika hurja tuo meiän mamma ;)
Mut ei mulla nyt sen kummempia, pitäis varmaan nukkua että jaksan huomenna keskittyä historian tupla tunnilla ja myöhemmin englannin ja ekonomian tunneilla... Lounasta nautitaan huomenna isovanhempien luona koska en tiedä miksi mutta käy mulle, täälläkin on sillee jännästi että mummu on superhyvä kokki, en tiiä onkse joku juttu et mummut on aina hyviä kokkeja... Musta tuntuu että mä en sitten omana aikanani tuu olemaan kovinkaan kehuttava ruuanlaittaja mutta ehkä sitä varten on joku kurssi josta ei meille kerrota ennen kun se on ajankohtasta tai jotain...
Mut ens viikonlopulle on supersuunnitelmia! Laura tulee meille yöks jeee! Ja sitten täs o kuukausi lomaan, oh mon Dieu! Suunnitelmana olis New Yorkin jälkeen suunnata Nantesin kautta St. Quentiniin, mahtavaa menoo siis luvassa!
Mut nyt bisous <3 (takista otan kuvamateriaalia joskus toiste, en meinaa saanu siitä hyvää kuvaa täs viel)
MAANANTAI
Vietettiin viimestä TPE (temps perdu ensemble = yhdessä kadotettu aika) sessiota tehden ei-mitään ja sitten soi palohälytys ja Margaux tutustutti mut ranskalaisen musiikin pariin; Max Boublil siin on teille sanomaa!
TIISTAI
Sisko palas Pariisista! Koulussa tuli lagailtua hyvin ja enkun tunnilla puhuttua ranskaa, ohoho mikä saavutus! Mut tiistai meni vähän siinä vaan möllöttäessä, ei kovinkaan ihmeellinen päivä. Tosin myydään briochei, minimi 10kpl henkilö joten jes, tästä lähenkin myymään ovelta ovelle systeemillä; kirjotan lapun mis on asia nii ei tarvii puhua hahahahaah
KESKIVIIKKO
Tää oli hieno päivä mun elämässä, kerrassaan mahtava! Ensinnäkin; selvisin hengissä ranskan kaksoistunnista mikä on todellakin saavutus koska ykskin tekee yleensä tuskaa ja keskiviikkosin ekan tunnin paikal on yleensä toista ranskaa mut eipä ollu tänään... Ja sitten siin iltapäivällä kun ei ollu koulua niin menin kaupunkiin jalon tehtävän kanssa; osta kevät takki. Ja minähän ostin!
Juttuhan meni niin että äiti ei saanu maksaa mulle talvitakkia joka masensi sitä niin hirveesti niin keksin tavan piristää mammaa; tarviin kevät takin koska en jostain kumman syystä omista koskaan vuoden aikaan sopivaa takkia. No lähdin sitten kaupunkiin ja jonkin aikaa kierreltyäni löysin Espritin liikkeeseen ja näin mallinuken päällä tosi hyvännäkösen takin! Päätin sitten sovitella sitä siinä keskellä kauppaa ja olin jo puoles välis kun joku myyjähenkilokuntaihminen tuli ohjaamaan mut sovituskoppiin. Mut ei se takki istunu, siinä oli liian lyhyet hihat ja se oli liian iso mut samalla liian pieni (ei meinannu haba mahtuu) ja olin sillee joo EI viedääns takasin. Mut sit kävikin niin etten löytäny sen henkarii ja panikoin; mitä mä nyt teen apuaaa??! No päätin ostaa aikaa ottamalla sitä samaa takkia toista kokoo ja sitten yhden toisen takin mikä näytti kivalta.
Sovittelin ekana sitä mikä mul oli ollu aikasemmin ja totesin että täs kokoo pienemmässä oli sama ongelma; edelleen liian lyhyet hihat ja samalla liian iso ja liian pieni. Mun mielestä se on kyllä taitolaji... Mutta sitten käänsin katseeni tähän toiseen takkiin ja päätin et okei, katotaan nyt hinta ennen kun mitään tässä sovitetaan.. Joo okei vähän tuhti, 130€ pyöristettynä mut heei sovitttaa voi aina!....... Ja se oli täydellinen. Meinasin kuolla siihen paikkaan. Se oli niiiin täydellinen ja mä tiesin että meidät oli luotu toisillemme mutta et meidät erotti toistatamme tää pieni lappu joka määritteli meidän hintaeron... Puhelin kouraan ja soittoa Suomeen! Mutta kukaan ei vastannu. Päätin silti että hemmetti sentään, minähän ostan tän takin vaikka sitten omalla rahalla! Ja sillä se sitten tuli ostettua. Ja nyt olen onnellinen.
TORSTAI
Tää päivä oli aika rauhaisa ja nautin erityisesti siitä ettei ollu koulua iltapäivällä kun luokka lähti "Studia-messuille" joista saatiin vapautus. Ja niinhän se päivä sitten rullas.
PERJANTAI
Aamulla oli SVT'n koe jonka onnistuin failaamaan täysin! Mutta se oli odotettavissa. Ja sit oli vaan 1h matikkaa kun opettajalla oli joku juttu en tiiä mikä. Siinä sitten 3h taukoo ja jälleen kouluun viettämään ranskan tuntia ja sitten nauttimaan ekonomiasta, ah! Mut sitten alko viikonloppu! Ekaks vietettiin noin tunti jäätyen koulun portilla kun heitettiin jotain random settiä ja siinä vaiheessa kun Sophie sano "mais putain il fait froid" niin oivallettiin että täällähän tosiaan on kylmä (Sophie ei sano koskaan 'putain'!!)
Sähelsin sitten illan siskojen kanssa, pelattiin pokeria ja sellasta kivaa. Sitten kattelin Frendejä heheh
LAUANTAI
Tän päivän saavutuksista oon kyllä siis niin ylpee! Kävin varaamassa ajan kampaajalle!! Kohta pääsen juurikasvusta eroon, en malta odottaa. Ja alotin myös ranskan tunnille tehtävän ainekirjotus tehtävän joka on vasta viikon päästä keskiviikolle. Ja sitten pelattiin taas pokeria ja himputti sentään mua huijattiin! Voisin toki opetella nää pelit voimajärjestyksessä mut se vaatis jonkinlaista keskittymistä niin miksikäs vaivautua?
SUNNUNTAI
Jatkoin sitä ranskan analyysiä ja sain tehtyä ekan osan kokonaan! Ja se on ihan superpitkä, melkein hirvittää... Sitten soittelin pianoo ja juttelin kotiväen kanssa ja selvis jotain niinkin jännää että äiti sai 15sekuntiaan julkisuudessa esiintyessään tän illan uutisissa! Oohoh, aika hurja tuo meiän mamma ;)
Mut ei mulla nyt sen kummempia, pitäis varmaan nukkua että jaksan huomenna keskittyä historian tupla tunnilla ja myöhemmin englannin ja ekonomian tunneilla... Lounasta nautitaan huomenna isovanhempien luona koska en tiedä miksi mutta käy mulle, täälläkin on sillee jännästi että mummu on superhyvä kokki, en tiiä onkse joku juttu et mummut on aina hyviä kokkeja... Musta tuntuu että mä en sitten omana aikanani tuu olemaan kovinkaan kehuttava ruuanlaittaja mutta ehkä sitä varten on joku kurssi josta ei meille kerrota ennen kun se on ajankohtasta tai jotain...
Mut ens viikonlopulle on supersuunnitelmia! Laura tulee meille yöks jeee! Ja sitten täs o kuukausi lomaan, oh mon Dieu! Suunnitelmana olis New Yorkin jälkeen suunnata Nantesin kautta St. Quentiniin, mahtavaa menoo siis luvassa!
Mut nyt bisous <3 (takista otan kuvamateriaalia joskus toiste, en meinaa saanu siitä hyvää kuvaa täs viel)
16. tammikuuta 2011
yfuiluuu
Tänään olin Grenoblessa viettämässä tosi herkkää YFUn aluetapaamista johon leivoin suklaakakun jossa oli suklaatäyte ja suklaakuorrute ja ihan siis suklaalta maistu että tykkäsin kovin. Ja niin tykkäs muutkin :)
Päivä alko ihanasti herätyksellä 6:45 mikä on aikasemmin kun sillon kun herään kouluun joten tuotti vähän ylimäärästä tuskaa varsinkin kun sain unta vasta joskus yön pikkutunneilla kun pe-la -yönä nukuin kivat 11h... Mut lähtö oli sitte siinä 7:45 (+10min) ja köröteltiin sinne hyvää tahtii, aurinko paisto silmään ja vaiks mitä kivaa, en voinu tekstaa kellekään ku kukaan ei o niin epäinhimillisiin aikoihin hereillä sunnuntaiaamusin :( mut tekstasin sit myöhemmin Hannahille kun se lähti tänää aamul Pariisiin kun se juoksee maastojuoksun huomenna, Ranskan mestaruus pelissä nii että kaikki siellä, peukut pystyyn! ;)
Saavuttiin menomestalle (aka YFU reunioniin) ensimmäisinä ja jouduttiin siellä sitte odottelee joku melkei 30min enne kun tuli jotain mielenkiintosta väkee (siel siis oli kyl meiän aluevastaavat mut se likka on ihan outo ja se äiti ärsyttävä ja sit oli yks tsekkiläine mut näin suoraan sanoen se on hiukan outo enkä oikeen tykkää siit nii vaa nyhjötin siin niiden kans sillee aaaaaa missä olette oi ihanat yfu-ihmiset??!) ja sitte kaikki tulikin ihan sillee tulvimalla samaan aikaa ja oli paljon pussailua. Siis poskille, ei sen hurjempaa, älkää nyt pelihousujanne repikö! ;)
Sitten siinä vähän syötiin croissanttii ja muuta tällasta ennen kun alotettiin oikee asian jauhanta. Aikuiset tänne ja teinit tonne, d'ac? Nonii, sit mentii. Meiät jaettiin sit vielä kahteen ryhmään ja alettiin puhuun ongelmista. Ensin piti kirjottaa jotain mitä on huomannu Ranskassa tai ranskalaisissa tai j'sais pas où :D mä tällee kun en ruuasta niin välitä niin kirjotin "Ils mangent pas en publique" (= Ne ei syö julkisesti.) Muita huomioita oli mm että ranskalaiset syö hitaasti, puhuu käsillään, lakkoilee paljon eikä käy ulkona viikonloppusin.
Sitten näihin maankuuluihin ongelmiin! Mua saatiinkin sitten odotella tällä osastolla vähän pidempään kun oli annettu aikaa.... Ei sillä et mulla ongelmia olis tai sillee, suurin ongelma tosiaan sillä hetkellä tais olla se että piti kolme ongelmaa olla ja mä en kyenny keksimään yhtäkään! Lopulta kirjotin näinkin vakavia ongelmia:
- J'aime pas le chat = en tykkää kissasta
- Il fait froid dans la maison = talossa on kylmä
- L'école prend trop de temps = koulu vie liikaa aikaa
Suuria nää ongelmat, eikö?
Sit pidettiin sellanen näytelmäsessio missä yfu-vapaaehtoset ystävällisesti osotti vapaaehtoset esittämään meille kohtausta jonka alkuasetelman ne anto. Ekassa oli oppilas (Kamila), host-vanhempi (Verena), opettaja (Christian) ja yfu-edustaja (Michelle). Ja seuraavassa kohtauksessa meillä oli oppilas (Cassey), host-vanhempi (Bengt), ystävä/host-sisko (Laura) ja, ah kiitos tästä kunniasta, yfu-edustajan MINÄ! Olihan se kiva siinä yrittää olla suuressa roolissa kun mulla oli ehkä porukan heikoin ranskan taito... Moro moro vaan!
No juu sitte jatkettiin ongelmia niissä ryhmissä; host-sisarukset ja raha. No ei mulla mitään ongelmia tälla alueella oo, tai no, eihän rahaa nyt koskaan o tarpeeks mut se ei ollu näiden ongelmien aihe, lähinnä host-perheeseen liittyvät rahajutut.. :D Ja sisarukset cava ouii, kerroin et pikkusisko on hiukan prinsessa mut oon tottunu elään sillee et perheen nuorin on prinsessa nii mikäs siinä...
Ja sitten päästiin mun lemppari osuuteen! RUOKA-AIKA! :P ensin oli vanhempien tekemiä pää- ja alkuruokia ja sitten kaikkien tekemät jälkkärit. Mmmm nam! Jokanen esitteli omansa ja sillä kyseisellä hetkellä kun olin nousemassa tuolille kertomaan mun kakusta niin iskä sieltä Suomesta päättää soittaa kysyäkseen tietokoneen salasanaa! (En toki vastannu tähän mutta selvitin asiaa myöhemmin (kuulin myös että siellä on löydetty facebookin ihmeellinen maailma ja nii pois päin) kiskoessani kakkua naamariin) En maistanu tällä erää kaikkia jälkkäreitä mutta ne mitä maistoin oli hyviä! (jos ei lasketa sitä tsekkiläistä kääretorttua jossa oli täytteenä jotain mämmin ja kaviaarin väliltä, järkyttävän pahaa) Kaurakeksejä Ruotsista, pannarin tapasia ja suklaakakkua Norjasta, porkkanakakkua Jenkeistä, pikkuleivoksia Ecuadorista, vanukasta Brasiliasta, keksejä ja sitruunatorttua Itävallasta ja jotain random torttua Saksasta. Näitä siis maistoin :D Vielä olis jotain aivojen näköstä persikkasettiä Chilestä ja muuta jännää :P
Sitte lähdettiinkin kohti kotia ja nautin taas siitä kuinka aurinko paisto silmään koko matkan... On se jännä. Kotona oltiin viideltä ja sitte syötiin tossa kuuden seittemän välillä, sitte pelattiin pokeria host-siskojen ja -isän kanssa ja vein niitä niinku pässiä narussa. Ja nyt kohta nukun koska huomenna on jälleen kasin aamu! :) (kuten joka aamu...)
Mut viime viikonlopun saavutus oli huoneen siivous! Ennen kuvat puuttuu mutta musta tuntuu että jos olisin koittanu sellasia ottaa niin kamera olis saattanu hajota... Mutta tässä jälkeen kuvat!! ;)
Muuta jännää uutista; ens viikonloppuna nään ehkä Geneven! Jeij! Päivämatka junalla sinne tovereiden kera :) ja kohta on loma (6vk) ja NEEEWWW YOOOORRK! j'aime
Päivä alko ihanasti herätyksellä 6:45 mikä on aikasemmin kun sillon kun herään kouluun joten tuotti vähän ylimäärästä tuskaa varsinkin kun sain unta vasta joskus yön pikkutunneilla kun pe-la -yönä nukuin kivat 11h... Mut lähtö oli sitte siinä 7:45 (+10min) ja köröteltiin sinne hyvää tahtii, aurinko paisto silmään ja vaiks mitä kivaa, en voinu tekstaa kellekään ku kukaan ei o niin epäinhimillisiin aikoihin hereillä sunnuntaiaamusin :( mut tekstasin sit myöhemmin Hannahille kun se lähti tänää aamul Pariisiin kun se juoksee maastojuoksun huomenna, Ranskan mestaruus pelissä nii että kaikki siellä, peukut pystyyn! ;)
Saavuttiin menomestalle (aka YFU reunioniin) ensimmäisinä ja jouduttiin siellä sitte odottelee joku melkei 30min enne kun tuli jotain mielenkiintosta väkee (siel siis oli kyl meiän aluevastaavat mut se likka on ihan outo ja se äiti ärsyttävä ja sit oli yks tsekkiläine mut näin suoraan sanoen se on hiukan outo enkä oikeen tykkää siit nii vaa nyhjötin siin niiden kans sillee aaaaaa missä olette oi ihanat yfu-ihmiset??!) ja sitte kaikki tulikin ihan sillee tulvimalla samaan aikaa ja oli paljon pussailua. Siis poskille, ei sen hurjempaa, älkää nyt pelihousujanne repikö! ;)
Sitten siinä vähän syötiin croissanttii ja muuta tällasta ennen kun alotettiin oikee asian jauhanta. Aikuiset tänne ja teinit tonne, d'ac? Nonii, sit mentii. Meiät jaettiin sit vielä kahteen ryhmään ja alettiin puhuun ongelmista. Ensin piti kirjottaa jotain mitä on huomannu Ranskassa tai ranskalaisissa tai j'sais pas où :D mä tällee kun en ruuasta niin välitä niin kirjotin "Ils mangent pas en publique" (= Ne ei syö julkisesti.) Muita huomioita oli mm että ranskalaiset syö hitaasti, puhuu käsillään, lakkoilee paljon eikä käy ulkona viikonloppusin.
Sitten näihin maankuuluihin ongelmiin! Mua saatiinkin sitten odotella tällä osastolla vähän pidempään kun oli annettu aikaa.... Ei sillä et mulla ongelmia olis tai sillee, suurin ongelma tosiaan sillä hetkellä tais olla se että piti kolme ongelmaa olla ja mä en kyenny keksimään yhtäkään! Lopulta kirjotin näinkin vakavia ongelmia:
- J'aime pas le chat = en tykkää kissasta
- Il fait froid dans la maison = talossa on kylmä
- L'école prend trop de temps = koulu vie liikaa aikaa
Suuria nää ongelmat, eikö?
Sit pidettiin sellanen näytelmäsessio missä yfu-vapaaehtoset ystävällisesti osotti vapaaehtoset esittämään meille kohtausta jonka alkuasetelman ne anto. Ekassa oli oppilas (Kamila), host-vanhempi (Verena), opettaja (Christian) ja yfu-edustaja (Michelle). Ja seuraavassa kohtauksessa meillä oli oppilas (Cassey), host-vanhempi (Bengt), ystävä/host-sisko (Laura) ja, ah kiitos tästä kunniasta, yfu-edustajan MINÄ! Olihan se kiva siinä yrittää olla suuressa roolissa kun mulla oli ehkä porukan heikoin ranskan taito... Moro moro vaan!
No juu sitte jatkettiin ongelmia niissä ryhmissä; host-sisarukset ja raha. No ei mulla mitään ongelmia tälla alueella oo, tai no, eihän rahaa nyt koskaan o tarpeeks mut se ei ollu näiden ongelmien aihe, lähinnä host-perheeseen liittyvät rahajutut.. :D Ja sisarukset cava ouii, kerroin et pikkusisko on hiukan prinsessa mut oon tottunu elään sillee et perheen nuorin on prinsessa nii mikäs siinä...
Ja sitten päästiin mun lemppari osuuteen! RUOKA-AIKA! :P ensin oli vanhempien tekemiä pää- ja alkuruokia ja sitten kaikkien tekemät jälkkärit. Mmmm nam! Jokanen esitteli omansa ja sillä kyseisellä hetkellä kun olin nousemassa tuolille kertomaan mun kakusta niin iskä sieltä Suomesta päättää soittaa kysyäkseen tietokoneen salasanaa! (En toki vastannu tähän mutta selvitin asiaa myöhemmin (kuulin myös että siellä on löydetty facebookin ihmeellinen maailma ja nii pois päin) kiskoessani kakkua naamariin) En maistanu tällä erää kaikkia jälkkäreitä mutta ne mitä maistoin oli hyviä! (jos ei lasketa sitä tsekkiläistä kääretorttua jossa oli täytteenä jotain mämmin ja kaviaarin väliltä, järkyttävän pahaa) Kaurakeksejä Ruotsista, pannarin tapasia ja suklaakakkua Norjasta, porkkanakakkua Jenkeistä, pikkuleivoksia Ecuadorista, vanukasta Brasiliasta, keksejä ja sitruunatorttua Itävallasta ja jotain random torttua Saksasta. Näitä siis maistoin :D Vielä olis jotain aivojen näköstä persikkasettiä Chilestä ja muuta jännää :P
Sitte lähdettiinkin kohti kotia ja nautin taas siitä kuinka aurinko paisto silmään koko matkan... On se jännä. Kotona oltiin viideltä ja sitte syötiin tossa kuuden seittemän välillä, sitte pelattiin pokeria host-siskojen ja -isän kanssa ja vein niitä niinku pässiä narussa. Ja nyt kohta nukun koska huomenna on jälleen kasin aamu! :) (kuten joka aamu...)
Mut viime viikonlopun saavutus oli huoneen siivous! Ennen kuvat puuttuu mutta musta tuntuu että jos olisin koittanu sellasia ottaa niin kamera olis saattanu hajota... Mutta tässä jälkeen kuvat!! ;)
Muuta jännää uutista; ens viikonloppuna nään ehkä Geneven! Jeij! Päivämatka junalla sinne tovereiden kera :) ja kohta on loma (6vk) ja NEEEWWW YOOOORRK! j'aime
7. tammikuuta 2011
viisaus, sano 'hei hei!'
Päivän traagisin uutinen: taisinpa saada viisauden hampaat tänään! Eli nyt meni kaikki älli hampaisiin, se selittää miks pissin tänään vektori-kokeen varsin komeesti!
Takana ihana kouluviikko, toivottavasti kaikki siellä Suomessa nauttii lomastaan! Mulla oli vaan kolme koetta ja yks analyysi käärästävänä ja yks DM (devoir maison = kotona tehtävä koe)! Mikäs sen parempaa? Nii, en tainnu mainita että tässä on tosiaan flunssa tehny kivasti tuloaan mut oon yliannostellu Strepsilssei ja popsinu Buranaa ja ties mitä täällä mutta kaikesta tästä huolimatta sain tänään yskäkohtauksen kesken matikan kokeen joka kesti ehkä vaan noin puolet kokeesta, meinasin kuolla...
Illalla oli vieraita, host isän lapsuuden paraskaveri ja sen kaks lasta. Tyttöjä, 3,5v ja 5,5v, tosi sulosia :) Ja se niiden isä työskentelee isossa oopperassa Pariisissa, se soittaa jotain instrumenttia jota en just tähän väliin kykene sanomaan kun en kuunnellu kun se sano sen (fail). Mut siis ihan on nyt julkkista poskipusuteltu, aika saavutus!
Toissapäivänä matikan tunnilla opettaja päätti julkisesti nolata mut, ah miten ihanaa, merci bien sanon minä!
Juttuhan meni siis niin että luokan keskiarvo kokeessa oli 8/20 mikä on varsin huono suoritus joten ope ei ollu kovin tyytyväinen ja sitte siinä tunnin loppupuolella sillä meni hiukan hermot ja se rupes räyhään luokalle kuinka ne on ihan jäljessä matikassa ja että Anni sai 16,5/20 eikä se edes ymmärrä kaikkee mitä täällä sanotaan että koittakaas selittää missä mättää?! Ja sit se selitti kuinka mä lasken systemaattisesti ja ties mitä muuta mukavaa ja siinä kohtaa toivoin että olisin voinu vajota maan alle (ja etenkin sillo kun se julisti mun tuloksen ääneen ja sain sellasen 'oh putain!' huokauksen luokasta irti....)
Mutta nyt meen nukkumaan että voin alkaa nauttia ihanasta autuaasta viikonlopusta ennen kun alkaa taas karmasevan piinava ja pitkä kouluviikko! (7vk lomaan ja NEW YORKIIIIN!!)
bisousousou
Takana ihana kouluviikko, toivottavasti kaikki siellä Suomessa nauttii lomastaan! Mulla oli vaan kolme koetta ja yks analyysi käärästävänä ja yks DM (devoir maison = kotona tehtävä koe)! Mikäs sen parempaa? Nii, en tainnu mainita että tässä on tosiaan flunssa tehny kivasti tuloaan mut oon yliannostellu Strepsilssei ja popsinu Buranaa ja ties mitä täällä mutta kaikesta tästä huolimatta sain tänään yskäkohtauksen kesken matikan kokeen joka kesti ehkä vaan noin puolet kokeesta, meinasin kuolla...
Illalla oli vieraita, host isän lapsuuden paraskaveri ja sen kaks lasta. Tyttöjä, 3,5v ja 5,5v, tosi sulosia :) Ja se niiden isä työskentelee isossa oopperassa Pariisissa, se soittaa jotain instrumenttia jota en just tähän väliin kykene sanomaan kun en kuunnellu kun se sano sen (fail). Mut siis ihan on nyt julkkista poskipusuteltu, aika saavutus!
Toissapäivänä matikan tunnilla opettaja päätti julkisesti nolata mut, ah miten ihanaa, merci bien sanon minä!
Juttuhan meni siis niin että luokan keskiarvo kokeessa oli 8/20 mikä on varsin huono suoritus joten ope ei ollu kovin tyytyväinen ja sitte siinä tunnin loppupuolella sillä meni hiukan hermot ja se rupes räyhään luokalle kuinka ne on ihan jäljessä matikassa ja että Anni sai 16,5/20 eikä se edes ymmärrä kaikkee mitä täällä sanotaan että koittakaas selittää missä mättää?! Ja sit se selitti kuinka mä lasken systemaattisesti ja ties mitä muuta mukavaa ja siinä kohtaa toivoin että olisin voinu vajota maan alle (ja etenkin sillo kun se julisti mun tuloksen ääneen ja sain sellasen 'oh putain!' huokauksen luokasta irti....)
Mutta nyt meen nukkumaan että voin alkaa nauttia ihanasta autuaasta viikonlopusta ennen kun alkaa taas karmasevan piinava ja pitkä kouluviikko! (7vk lomaan ja NEW YORKIIIIN!!)
bisousousou
2. tammikuuta 2011
2 0 1 1 !
Miten näiden kirjotuskertojen välillä on aina ikuisuus? Pitäs hiukan skarppaa varmaan...
No alotetaan nyt pikakelauksel Lucia-bileistä, oli niin kovin hurjat. Not. Mut kivaa oli! Mätöttiin tuhdisti (esim mun tekemiä karjalanpiirakoita ja riisipuuroo, nam!) ja sit lagattiin ja lagattiin ja lagattiin ja lopulta nukuttiin tytöt alhaalla ja pojat mun sängys. Mitä se kello oli jotai neljä kun päästiin nukkumaan, siel oli alhaal hyvä Lauran (amerikkalainen vaihtari) vieressä :) Siskonpedissä minä, Laura, Hannha, Sophie ja Margaux (kaks tyttöö meiän luokalta) ja yläkerrassa mun sängyssä Christian (saksalainen) ja Jesper (ruotsalainen). Ja aamulla kun herättiin niin Jesper oli poissa, oli jättäny lapun missä luki että kissalla on varmaan nälkä :D
Kuvamateriaali olematon.
Joulu. No, 24. oli niinkun suomessa 23., siivousta ja niin pois päin. Pakkailtiin ja sillai ja sitte illalla syötiin "fiinisti", mun alkuruoka, host-äidin riisi-katkarapu-tsydeemi pääruokana ja Hannahin kakkua jälkkärinä. Ja sitte katteltii Nanny McPhee & Big Bang tmv.. Tosi joulunen meno. Ja illalla ennen nukkumaan menoo laitettiin kengät kuusen alle että pukki tietää mihin viedä lahjat ;)
Mut sitte 25. pv alko sillä että pikkusisko 9v tuli herättään siinä luonnottomaan aikaan kertoakseen että pukki on käyny! Pakkohan se oli nousta sitte nii. Saatiin Hannahin kaa huimat kaks pakettia hosteilta! Aika identtiset; huivi ja rannekoru. Sitte oli Suomi paketteja kolme kappaletta kuusen alla, niistä tuli Abercrombie&Fitch oloasu (tuoksuu taivaalliselta! <3), meikkipussi ja DKNYn hajuvesi mitä ei saa Ranskasta!!!!! ja sitte suklaata :P
Siinä kahden aikaan tuli mamiee ja papyy ja tatiee ja tontonii ja nos petites cousines eli siis hostien vanhemmat ja host-äidin sisko perheineen ja siskon miehen vanhemmat. Ja lisää lahjoja! Sain serkuilta karkkia mut siinä olikin sitte kaikki toisen kierroksen lahjat mun osalta...
Ja sitten aloteltiin aperitiiveilla, shamppanjaaa! Alkuruuaks oli jotain tädin valmistamaa, tosi hyvää. Ainut vaa et ei ihan toi hanhen maksa iskeny... Pääruuaks oli ankkaa tai sorsaa tai mitä olikaan jonka oli Papy omin käsin metsästäny kuulemma ja jolla oli vielä pää tallella kun sitä tarjoiltiin! Ja vaikka kuinka ihmiset yrittäis väittää että ankka on suurta herkkua niin älkää menkö siihen halpaan, maistu nimittäin ihan järkyttävältä! Oli siinä kyllä kinkkua ikävä, täytyy myöntää. Sitten iskettiin juustot pöytään ennen jälkiruokaa. Jälkiruuaks oli ei niin perinteinen jouluhalko. Se oli tehty jäätelöstä mutta mä en kykene ymmärtään että miten sellanen on mahdollista nimittäin se jäätelö oli pahaa ja mä en oo ennen eläissäni maistanu pahaa jäätelöö! Mikä skandaali...! Mutta joo, vähän jäi nälkä mikä oli ihan uutta näin jouluaterian jälkeen :D
Serkut sai jotku elektroniset hamsterit joista lähtee suunnilleen kaikki maailman äänet kukoista ja sioista aina liikenteen meluun mutta en oo varma lähtiks siitä mitään hamsterimaisia ääniä... Ja tätä ihmeellistä kakofoniaa surround soundina kolmelta puolelta kun niitä piti koko ajan paijjata ja tökkiä ja ties mitä että saatiin kuulla niitä suloääniä aina sinne ilta yhdeksän kieppeille. Aika ultimate, täytyy myöntää. Mutta pelattiin me jotain bingon tapasta ja jotain korttipelei ja jotain niiden pienten kanssa, oltiin tosi suosittuja Hannahin kanssa niiden keskuudessa. Piirreltiin ties mitä ja tikku-ukko oli niille kun jonkun suuren taiteilijan ihmeellinen luomus.
Sitten tapanina lähdettiin kohti Alppeja! Siinä puoli yhden aikaan tuli toinen perhe meille ja ne otti Hannahin kyytiin kun ei oltais muuten mahduttu. Noin ikuisuudelta tuntuneen ajon jälkeen päästiin lopulta perille Villard de Lansiin. Oli kerrostaloasunto per perhe, meillä kuudella hengellä oli isompi kaks kerroksinen kämppä ylimmässä kerroksessa ja sillä toisella perheellä oli pienempi kämppä ekassa kerroksessa mutta ei ne siellä paljoo muuta tehny kun nukkunu. Ja no vanhemmat pelas iltasin korttia mutta muuten oltiin kaikki aina ylhäällä. Sunnuntaina vaan asetuttiin aloille ja syötiin ja sillain ja maanantaina sitten alko hiihtäminen kaikilla paitsi mulla, perheiden äideillä ja toisen perheen nuorimmaisella. Mä väsäilin ekaks ranskan analyysia ja sitten lähdin tutustuun kylään äitien ja Lucien kanssa. Saatiin sellaseen vajaan 10min kävelymatkaan kulutettua vähintään 30min kun Lucie löysi aina jotain jännää ja uutta ja sit oli vielä lunta tai sitten mentiin mukkelismakkelis tai hanska putos tai muuta mukavaa. Lucie, 2v siis.
Tiistaina sitten lähdin rinteeseen, huhhuijaa, ei oo noi Alpit luotu mua varten, ihan liian isoja järkäleitä ja kauheesti ihmisiä ja ihanassa kelissä irtolunta piisas kyllä. Tein lähempää tuttavuutta maankamaraan useampaan otteeseen mikä voi kertoo jostain jos miettii et Suomessa kun ollaan laskettelemas nii pärjää ihan kaatumatta koko viikon. Niin että pitäydyn kyllä tästedes Suomen rinteissä :D
Joo, siihen jäi sitten mun hiihdot, vaikka olin hyvin varautunu! Ostin uudet lasit ja pipon ja hanskat ihan laskettelua varten että olis ainaki toi tyyli kunnossa. Se olikin sitte ainut mikä oli kunnos mut juu, ei siitä sen enempää. Kerron hiukan lisää mun hurjista Alppi-seikkailuista jotka ylläripylläri ei ookaan niin hurjia. Tai no vähän oli extremee.
Keskiviikko. Hmm, enpä tehny paljoo. Vähän taisin pyörähtää ulkona mut muuten rakentelin korttitaloja Unoista. Torstai, tein semmotteen parin tunnin lenkin vähä ristiin rastiin siel sun tääl, ei mitää ihmeellisiä. Ja jälleen korttitaloja. Kehityin huimasti viikon aikana muuten ;D Ja perjantai, oih, perjantai! Minäpä kerron... :)
Aamulla alko ihan tavallisesti luonnottomaan aikaan herätys siinä ysin pintaan, aamupalaa nassuun, lagausta, pelausta ja sillee, lounaan jälkee porukka lähti rinteeseen ja minä tyttö suuntasin kohti vuorta oikeen vaeltajan lailla; farkuissa ja uggsit jalassa (ei suositella käytettäväksi lumella eikä jäällä) vaelsin aina 1470m korkeuteen! Luulin aina välistä matkalla että kuolen happivajeeseen tai jotain mutta selvisin sinne ja löysin lähteen josta join raikastavaa vettä. Ja nyt alkaa se extreme osuus.
En tiiä mihin mä oikeen olin menossa, mä vaan päätin seuraa niitä samoja merkkejä kun olin seurannu sinnekin asti. Polku oli mitäkuinkin 20cm kapee, vähän kallistaen vasemmalle ja vasemmalla puolella pudotus suoraan tyhjyyteen. Ja tätä polkua mä taivalsin luoja yksin tietää kuinka kauan ja lopulta käännyin takasin kun horjahdin aika hurjasti ja katoin alas eikä näyttäny yhtään asutulta seudulta vaikka muuten oli näkyny Villard de Lans aina kun oli kattellu alas päin. Totesin että tänä vuonnahan minä en vielä kuole enkä eksy mihkään himputin mettään ja juutu sinne susien syötäväks. Suurinta paniikkia aiheutti se että ehdinkö ihmisten ilmoille ennen pimeetä joten juoksin niin lujaa kun vaan olosuhteisiin nähden kykenin niin takasin päin sitä polkua välillä vähän kompuroiden ja itekseni jupisten "hyvä hyvä, rauhallisesti, juu hyvä just noin, oi kato tiukka paikka ---- ja noooin me selvittiin! ei enää kauaa sillalle" ja sitä rataa nii aina sinne lähteelle asti. Mut onnistuin taittaan ton kammottavan taipaleen 25minuutis vaikka menin toiseen suuntaan ainaki jotai tunnin! Ja sitte liukastelin mäkee alas, oli jäistä ja lumista ja jyrkkää, ei hyvä yhdistelmä mun kenkien kanssa nii... Mutta pääsin alas turvallisesti ja tulin kämpille samaan aikaan kun Hannah, Celine, Marianne ja David tuli hiihtämästä. Julie vietti suihkussa kevyet 30min eikä lämmintä vettä ollu enää host isän jälkeen jäljellä ja Celine ja Hannah joutu jääkylmään suihkuun niinku mä kaikkina muina päivinä HAHAHAHAH ite menin Mariannen kaa niiden kämppään käymää suihkus ku niil oli lämmintä vettä ja jäi vielä mun jälkeenki :--) heheh sitte laittauduttiin nätiks iltaa varten, Marianne (11v) seuras mielenkiinnolla kuinka mä meikkasin ja neuvoin sitä - niin voitteko kuvitella että mä antaisin jollekulle meikkivinkkejä? Nii en minäkään. Oli tosi isosiskonen olo kun pääs puhuun tällasist maailmaa suuremmist asioista ja jakaan viisautta nuoremmalle sukupolvelle, ei näiden host siskojen kans voi mitää meikkijuttui tai vastaavii säätää mikä on varsin surullista... Mut onneks sain viikon kokee millasta on olla isosisko oikeelle tytölle, (vaiks Åke onki neiti nii ei se siit tyttöö tee) ja tykkäsin kovasti. Laitoin Mariannen ja Celinen hiukset ja Marianne laitto mun hiukset ja sitte oltiin kaikki valmiina vuoden vaihteeseen! 3...2...1... STOP! Kellohan on jo 23, nyt lapset nukkumaan! Öö, anteeks mitä? Ja kun vuosi vaihtu täällä niin olin meiän kämpän ainut hereillä oleva, kuulin alakerran kuorsauksen ja naapurihuoneen tasasen tuhinan ja mietin kaihoisasti raketteja jotka paukkuu komeimmillaan keskiyöllä ja tinan valamisia ja ties mitä. Ja aamulla herättiin taas uuteen ja ihmeelliseen päivään kello 9! Lagasin koko päivän odottaen matkaa kotiin joka alko vähän ennen kahta toisen perheen kanssa kun oma host perhe palautu vasta tänään. Säädettiin jotai randomia Mariannen kaa tylsyyteemme ja Lulu järjesti Unoja väreittäin ja jotain, en ihan oivaltanu sitä kaksvuotiaan logiikkaa. Siinä sitte host äiti ja Francoise, Mariannen äiti, puhu ulkomaalaisista ja vaihtareista ja millasta se on ottaa ulkomaalanen asumaan kotiin ja sit Francoise kysy Mariannelta et mitäs jos otetaa meillekin yks ja voi vitsi oli niin ihana vastaus! "Joo käy jos se on Anni!" <3
Autos kuunneltii Mariannen kaa sitte kilpaa iPodei ja vertailtii kumpi tuntee enempi toisen artisteista. Mä voitin aika ylivoimasesti kun mun iPodis oli ehkä viis kertaa enempi musaa ku sillä :D mut sit alko karu todellisuus ja ihana automatka päätty kun oltiinkin jo kotiovella. David ja Francoise ja Marianne autto kantamaan tavarat sisälle ja anto puhelinnumeron että jos on hätä niin soita meille, me ollaan ihan lähellä! Mercii mercii ja sitte hiuka bisoubisous ja seuraava mitä huomasin olin yksin isos talos ärsyttävän kissan ja köhisevän kanin kera.
No mikäs siinä, aloin väsään illallista, RIISIPUUROO! Naminami, sitte kattelin My Girl - Tyttöni mun -leffaa ja vähää itkee tirautin ku on se niin surullinen. Pesin pyykkiä ja menin nukkumaan kohtuulliseen aikaan vähän ennen yhtä mut jotenkin en saanu nukuttua kun oli vähän riisipuuroähkyn merkkejä havaittavissa. Heräilin parin tunnin välein ja lopulta kasin aikaan en enää jaksanu yrittää vaan nousin suosiolla ja kävin suihkussa ja huijasin kissaa ja aloin keittää riisipuuroo jälleen näin aamiaiseks ja lounaaks. Kattelin telkkaa ja soittelin pianoo ja pesin lisää pyykkiä ja kävin kattoon kanoja pariin otteeseen ja ne oli ihan hulluina sielä, pelkäsin et ne syö mut. Sitte katoin varmaa kolme jaksoo Täydellisiä naisia ja sit tulikin perhe kotiin ja oli taas ruoka aika. Ja löydettiin kaikki paikat mihin Mistrale oli päättäny tehdä tarpeitaan esim Celinen huoneen vihreä matto on nyt kauniin rusehtava. Kyllä, Mistrale, vihaamme sinua.
Mut joo, odotan tosiaan innolla huomista koulun alkua! Ah, onko paremmasta tietookaan kun kasin aamu väsyttävän loman jälkeen? Eipä niin. Pitäis ehkä väsää matikan läksyi viel, tai sitte teen ne huomenna. Ai nii, btw, Francoise ja David o molemmat matikan opettajii, kui siistii! Ois nii helmee asuu niillä, saisinkoha muutta... Haha, läppä läppä.
Nyt vaan kaikille BONNE ANNÉE, koitan kirjotella lyhemmin ens kerralla kun sain hiukan palautetta näistä ylipitkistä postauksista...
Ja kuvamateriaalit viime viikolta näin loppukevennyksenä!
No alotetaan nyt pikakelauksel Lucia-bileistä, oli niin kovin hurjat. Not. Mut kivaa oli! Mätöttiin tuhdisti (esim mun tekemiä karjalanpiirakoita ja riisipuuroo, nam!) ja sit lagattiin ja lagattiin ja lagattiin ja lopulta nukuttiin tytöt alhaalla ja pojat mun sängys. Mitä se kello oli jotai neljä kun päästiin nukkumaan, siel oli alhaal hyvä Lauran (amerikkalainen vaihtari) vieressä :) Siskonpedissä minä, Laura, Hannha, Sophie ja Margaux (kaks tyttöö meiän luokalta) ja yläkerrassa mun sängyssä Christian (saksalainen) ja Jesper (ruotsalainen). Ja aamulla kun herättiin niin Jesper oli poissa, oli jättäny lapun missä luki että kissalla on varmaan nälkä :D
Kuvamateriaali olematon.
Joulu. No, 24. oli niinkun suomessa 23., siivousta ja niin pois päin. Pakkailtiin ja sillai ja sitte illalla syötiin "fiinisti", mun alkuruoka, host-äidin riisi-katkarapu-tsydeemi pääruokana ja Hannahin kakkua jälkkärinä. Ja sitte katteltii Nanny McPhee & Big Bang tmv.. Tosi joulunen meno. Ja illalla ennen nukkumaan menoo laitettiin kengät kuusen alle että pukki tietää mihin viedä lahjat ;)
Mut sitte 25. pv alko sillä että pikkusisko 9v tuli herättään siinä luonnottomaan aikaan kertoakseen että pukki on käyny! Pakkohan se oli nousta sitte nii. Saatiin Hannahin kaa huimat kaks pakettia hosteilta! Aika identtiset; huivi ja rannekoru. Sitte oli Suomi paketteja kolme kappaletta kuusen alla, niistä tuli Abercrombie&Fitch oloasu (tuoksuu taivaalliselta! <3), meikkipussi ja DKNYn hajuvesi mitä ei saa Ranskasta!!!!! ja sitte suklaata :P
Siinä kahden aikaan tuli mamiee ja papyy ja tatiee ja tontonii ja nos petites cousines eli siis hostien vanhemmat ja host-äidin sisko perheineen ja siskon miehen vanhemmat. Ja lisää lahjoja! Sain serkuilta karkkia mut siinä olikin sitte kaikki toisen kierroksen lahjat mun osalta...
Ja sitten aloteltiin aperitiiveilla, shamppanjaaa! Alkuruuaks oli jotain tädin valmistamaa, tosi hyvää. Ainut vaa et ei ihan toi hanhen maksa iskeny... Pääruuaks oli ankkaa tai sorsaa tai mitä olikaan jonka oli Papy omin käsin metsästäny kuulemma ja jolla oli vielä pää tallella kun sitä tarjoiltiin! Ja vaikka kuinka ihmiset yrittäis väittää että ankka on suurta herkkua niin älkää menkö siihen halpaan, maistu nimittäin ihan järkyttävältä! Oli siinä kyllä kinkkua ikävä, täytyy myöntää. Sitten iskettiin juustot pöytään ennen jälkiruokaa. Jälkiruuaks oli ei niin perinteinen jouluhalko. Se oli tehty jäätelöstä mutta mä en kykene ymmärtään että miten sellanen on mahdollista nimittäin se jäätelö oli pahaa ja mä en oo ennen eläissäni maistanu pahaa jäätelöö! Mikä skandaali...! Mutta joo, vähän jäi nälkä mikä oli ihan uutta näin jouluaterian jälkeen :D
Serkut sai jotku elektroniset hamsterit joista lähtee suunnilleen kaikki maailman äänet kukoista ja sioista aina liikenteen meluun mutta en oo varma lähtiks siitä mitään hamsterimaisia ääniä... Ja tätä ihmeellistä kakofoniaa surround soundina kolmelta puolelta kun niitä piti koko ajan paijjata ja tökkiä ja ties mitä että saatiin kuulla niitä suloääniä aina sinne ilta yhdeksän kieppeille. Aika ultimate, täytyy myöntää. Mutta pelattiin me jotain bingon tapasta ja jotain korttipelei ja jotain niiden pienten kanssa, oltiin tosi suosittuja Hannahin kanssa niiden keskuudessa. Piirreltiin ties mitä ja tikku-ukko oli niille kun jonkun suuren taiteilijan ihmeellinen luomus.
Sitten tapanina lähdettiin kohti Alppeja! Siinä puoli yhden aikaan tuli toinen perhe meille ja ne otti Hannahin kyytiin kun ei oltais muuten mahduttu. Noin ikuisuudelta tuntuneen ajon jälkeen päästiin lopulta perille Villard de Lansiin. Oli kerrostaloasunto per perhe, meillä kuudella hengellä oli isompi kaks kerroksinen kämppä ylimmässä kerroksessa ja sillä toisella perheellä oli pienempi kämppä ekassa kerroksessa mutta ei ne siellä paljoo muuta tehny kun nukkunu. Ja no vanhemmat pelas iltasin korttia mutta muuten oltiin kaikki aina ylhäällä. Sunnuntaina vaan asetuttiin aloille ja syötiin ja sillain ja maanantaina sitten alko hiihtäminen kaikilla paitsi mulla, perheiden äideillä ja toisen perheen nuorimmaisella. Mä väsäilin ekaks ranskan analyysia ja sitten lähdin tutustuun kylään äitien ja Lucien kanssa. Saatiin sellaseen vajaan 10min kävelymatkaan kulutettua vähintään 30min kun Lucie löysi aina jotain jännää ja uutta ja sit oli vielä lunta tai sitten mentiin mukkelismakkelis tai hanska putos tai muuta mukavaa. Lucie, 2v siis.
Tiistaina sitten lähdin rinteeseen, huhhuijaa, ei oo noi Alpit luotu mua varten, ihan liian isoja järkäleitä ja kauheesti ihmisiä ja ihanassa kelissä irtolunta piisas kyllä. Tein lähempää tuttavuutta maankamaraan useampaan otteeseen mikä voi kertoo jostain jos miettii et Suomessa kun ollaan laskettelemas nii pärjää ihan kaatumatta koko viikon. Niin että pitäydyn kyllä tästedes Suomen rinteissä :D
Joo, siihen jäi sitten mun hiihdot, vaikka olin hyvin varautunu! Ostin uudet lasit ja pipon ja hanskat ihan laskettelua varten että olis ainaki toi tyyli kunnossa. Se olikin sitte ainut mikä oli kunnos mut juu, ei siitä sen enempää. Kerron hiukan lisää mun hurjista Alppi-seikkailuista jotka ylläripylläri ei ookaan niin hurjia. Tai no vähän oli extremee.
Keskiviikko. Hmm, enpä tehny paljoo. Vähän taisin pyörähtää ulkona mut muuten rakentelin korttitaloja Unoista. Torstai, tein semmotteen parin tunnin lenkin vähä ristiin rastiin siel sun tääl, ei mitää ihmeellisiä. Ja jälleen korttitaloja. Kehityin huimasti viikon aikana muuten ;D Ja perjantai, oih, perjantai! Minäpä kerron... :)
Aamulla alko ihan tavallisesti luonnottomaan aikaan herätys siinä ysin pintaan, aamupalaa nassuun, lagausta, pelausta ja sillee, lounaan jälkee porukka lähti rinteeseen ja minä tyttö suuntasin kohti vuorta oikeen vaeltajan lailla; farkuissa ja uggsit jalassa (ei suositella käytettäväksi lumella eikä jäällä) vaelsin aina 1470m korkeuteen! Luulin aina välistä matkalla että kuolen happivajeeseen tai jotain mutta selvisin sinne ja löysin lähteen josta join raikastavaa vettä. Ja nyt alkaa se extreme osuus.
En tiiä mihin mä oikeen olin menossa, mä vaan päätin seuraa niitä samoja merkkejä kun olin seurannu sinnekin asti. Polku oli mitäkuinkin 20cm kapee, vähän kallistaen vasemmalle ja vasemmalla puolella pudotus suoraan tyhjyyteen. Ja tätä polkua mä taivalsin luoja yksin tietää kuinka kauan ja lopulta käännyin takasin kun horjahdin aika hurjasti ja katoin alas eikä näyttäny yhtään asutulta seudulta vaikka muuten oli näkyny Villard de Lans aina kun oli kattellu alas päin. Totesin että tänä vuonnahan minä en vielä kuole enkä eksy mihkään himputin mettään ja juutu sinne susien syötäväks. Suurinta paniikkia aiheutti se että ehdinkö ihmisten ilmoille ennen pimeetä joten juoksin niin lujaa kun vaan olosuhteisiin nähden kykenin niin takasin päin sitä polkua välillä vähän kompuroiden ja itekseni jupisten "hyvä hyvä, rauhallisesti, juu hyvä just noin, oi kato tiukka paikka ---- ja noooin me selvittiin! ei enää kauaa sillalle" ja sitä rataa nii aina sinne lähteelle asti. Mut onnistuin taittaan ton kammottavan taipaleen 25minuutis vaikka menin toiseen suuntaan ainaki jotai tunnin! Ja sitte liukastelin mäkee alas, oli jäistä ja lumista ja jyrkkää, ei hyvä yhdistelmä mun kenkien kanssa nii... Mutta pääsin alas turvallisesti ja tulin kämpille samaan aikaan kun Hannah, Celine, Marianne ja David tuli hiihtämästä. Julie vietti suihkussa kevyet 30min eikä lämmintä vettä ollu enää host isän jälkeen jäljellä ja Celine ja Hannah joutu jääkylmään suihkuun niinku mä kaikkina muina päivinä HAHAHAHAH ite menin Mariannen kaa niiden kämppään käymää suihkus ku niil oli lämmintä vettä ja jäi vielä mun jälkeenki :--) heheh sitte laittauduttiin nätiks iltaa varten, Marianne (11v) seuras mielenkiinnolla kuinka mä meikkasin ja neuvoin sitä - niin voitteko kuvitella että mä antaisin jollekulle meikkivinkkejä? Nii en minäkään. Oli tosi isosiskonen olo kun pääs puhuun tällasist maailmaa suuremmist asioista ja jakaan viisautta nuoremmalle sukupolvelle, ei näiden host siskojen kans voi mitää meikkijuttui tai vastaavii säätää mikä on varsin surullista... Mut onneks sain viikon kokee millasta on olla isosisko oikeelle tytölle, (vaiks Åke onki neiti nii ei se siit tyttöö tee) ja tykkäsin kovasti. Laitoin Mariannen ja Celinen hiukset ja Marianne laitto mun hiukset ja sitte oltiin kaikki valmiina vuoden vaihteeseen! 3...2...1... STOP! Kellohan on jo 23, nyt lapset nukkumaan! Öö, anteeks mitä? Ja kun vuosi vaihtu täällä niin olin meiän kämpän ainut hereillä oleva, kuulin alakerran kuorsauksen ja naapurihuoneen tasasen tuhinan ja mietin kaihoisasti raketteja jotka paukkuu komeimmillaan keskiyöllä ja tinan valamisia ja ties mitä. Ja aamulla herättiin taas uuteen ja ihmeelliseen päivään kello 9! Lagasin koko päivän odottaen matkaa kotiin joka alko vähän ennen kahta toisen perheen kanssa kun oma host perhe palautu vasta tänään. Säädettiin jotai randomia Mariannen kaa tylsyyteemme ja Lulu järjesti Unoja väreittäin ja jotain, en ihan oivaltanu sitä kaksvuotiaan logiikkaa. Siinä sitte host äiti ja Francoise, Mariannen äiti, puhu ulkomaalaisista ja vaihtareista ja millasta se on ottaa ulkomaalanen asumaan kotiin ja sit Francoise kysy Mariannelta et mitäs jos otetaa meillekin yks ja voi vitsi oli niin ihana vastaus! "Joo käy jos se on Anni!" <3
Autos kuunneltii Mariannen kaa sitte kilpaa iPodei ja vertailtii kumpi tuntee enempi toisen artisteista. Mä voitin aika ylivoimasesti kun mun iPodis oli ehkä viis kertaa enempi musaa ku sillä :D mut sit alko karu todellisuus ja ihana automatka päätty kun oltiinkin jo kotiovella. David ja Francoise ja Marianne autto kantamaan tavarat sisälle ja anto puhelinnumeron että jos on hätä niin soita meille, me ollaan ihan lähellä! Mercii mercii ja sitte hiuka bisoubisous ja seuraava mitä huomasin olin yksin isos talos ärsyttävän kissan ja köhisevän kanin kera.
No mikäs siinä, aloin väsään illallista, RIISIPUUROO! Naminami, sitte kattelin My Girl - Tyttöni mun -leffaa ja vähää itkee tirautin ku on se niin surullinen. Pesin pyykkiä ja menin nukkumaan kohtuulliseen aikaan vähän ennen yhtä mut jotenkin en saanu nukuttua kun oli vähän riisipuuroähkyn merkkejä havaittavissa. Heräilin parin tunnin välein ja lopulta kasin aikaan en enää jaksanu yrittää vaan nousin suosiolla ja kävin suihkussa ja huijasin kissaa ja aloin keittää riisipuuroo jälleen näin aamiaiseks ja lounaaks. Kattelin telkkaa ja soittelin pianoo ja pesin lisää pyykkiä ja kävin kattoon kanoja pariin otteeseen ja ne oli ihan hulluina sielä, pelkäsin et ne syö mut. Sitte katoin varmaa kolme jaksoo Täydellisiä naisia ja sit tulikin perhe kotiin ja oli taas ruoka aika. Ja löydettiin kaikki paikat mihin Mistrale oli päättäny tehdä tarpeitaan esim Celinen huoneen vihreä matto on nyt kauniin rusehtava. Kyllä, Mistrale, vihaamme sinua.
Mut joo, odotan tosiaan innolla huomista koulun alkua! Ah, onko paremmasta tietookaan kun kasin aamu väsyttävän loman jälkeen? Eipä niin. Pitäis ehkä väsää matikan läksyi viel, tai sitte teen ne huomenna. Ai nii, btw, Francoise ja David o molemmat matikan opettajii, kui siistii! Ois nii helmee asuu niillä, saisinkoha muutta... Haha, läppä läppä.
Nyt vaan kaikille BONNE ANNÉE, koitan kirjotella lyhemmin ens kerralla kun sain hiukan palautetta näistä ylipitkistä postauksista...
Ja kuvamateriaalit viime viikolta näin loppukevennyksenä!
 |
| Jylhiä noi vuoret eix? |
 |
| Todistettavasti kävin aika korkeella! |
 |
| Oli pilvinen sää... |
 |
| Vuoristolähde virvottaa nääntyneen matkaajan, AH! |
 |
| Huomioi vasemmassa alareunassa kulkeva ihana polku! |
Nää oli näitä vaelluksen aikan otettuja taiteellisia otoksia...
 |
| Marianne teki korttitalon mun selälle! Heheheh |
 |
| Kaikki Unot käytössä ;) |
Näitä ihmeellisiä korttitaloja mitä tuli väsäiltyä...
 |
| Marianne, une francaise. Ei lisättävää. |
 |
| Perjantai illan magnifique hair-do! Hiukan tosin vaiheessa tässä vielä... |
 |
| Celine ja trop mignon Lulu!! <3 |
À bientôt!! bisouz xoxoxoxoxoxoxoxoxo (gossip girl)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)